Mua ei huvita nyt pätkän vertaa avata tota kemian kirjaa ja
katsoa ku metyylieetterit ja hydroksyyliryhmät vilisee silmissä.
Tällä hetkellä mua huvittaa vaa kuunnella Katy Perryn kappaletta
"Thinking of You". Ajattelenko itse ketään?
En oikeastaan.
On hyvä että mullakin on välillä taukoa siitä kaikesta draamasta.
Saan aikaa koota itseni ja miettiä ihan itse.
Usein mietin että miksi teen kaikesta aina itse niin vaikeaa?
Miksen voisi useammin istahtaa paikalleni ja olla hetken siinä.
Olla tekemättä mitään , lisäämättä sitä kuvaa tai tilapäivitystä ja puhumatta jokaiselle.
Sen lisäksi tällä hetkellä tunnen itseni kauhean ahdistuneeksi.
Tunnen itseni yksinäiseksi ja sellaiseksi että omana itsenä oleminen on vaikeaa.
Tuntuu että tekis mieli napata kaikki mun kivoimmat
vaatteet , pakata ne ja lähteä Lontooseen.
Haluan paeta. Haluan nähdä lisää Lontoota.
Sitä parempaa pakoa ei tässä maailmassa olisikaan.
Voisin kirjoittaa vaikka kirjan pelkästä kaikesta onnesta ja ihanuuden tunteesta
mitä siellä koin. Osoittava sormi ei pysynyt millään alhaalla ja
hymy huulilta ei kadonnut. Kukaan ei katsonut mua oudoksuen ,
kukaan ei tuominnut koska ei tuntenut , kukaan ei vain välittänyt
siitä mitä olin. Joskus kyllä varmasti pakkaan laukut ja lähden.
Vaikka rakastan syksyä. Silti haluan niin paeta. Pois täältä.
kolme täysin erilaista kuvaa musta.
" Can we pretend that airplanes
In the night sky are like shooting stars?
I could really use a wish right now
Wish right now, wish right now"
Joskus mun tekee mieli toivoa. Rakastan olla toiveikas.
Toivon usein, että saisin lasit pois.
Olen kyllästynyt piiloutumaa niiden taakse.
Jos joku käskee minun ottaa ne pois niin harvoin otan.
Edes parhaiden kavereiden edessä.
Se vain tuntuu niin erilaiselta.
Kukaan ei ymmärrä. Miltä se tuntuu.
Ja tuskin tulee koskaan ymmärtämään ainakaan täysin.
Kun sulla on ollut lasit 15 vuotta
eli melkein koko elämä niin oot samaan
aikaan tottunut mutta niin kyllästynyt.
Mutta joskus mietin niiden olevan osa mua.
Mutta joskus sen mikä on osa sua niin oon lähdettävä.
Ajan myötä sen lähtevän osan täyttää joku muu.
Olen päättänyt. Mun on aika löytää itseni.
Kääntää sivua ja saada uusi alku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti